Oltiin eilen mökillä. Minä olen ollut siellä toki lukemattomia kertoja aikaisemminkin, mutta Lennyä opetetaan sinne pikku hiljaa,et se oppis tontin rajat ja mieltäis et mökki on kiva paikka.
Kaikki meni ok, kunnes meidän omistajat erehtyi viemään meitä lenkille sinne mökkitielle. Minä sain maailman kiinnostavimman vainun (luulen olevani metsästyskoira) ja lähdin miljoonaa metsään sähkölinjaa pitkin & Lenny perässä! Äippä ajatteli siinä vaiheessa, et sinne hukkui Lenny, et minä kun sen karistan vauhdillani kyydistä, niin se ei osaa tulla takas...
Kilometrin suunnilleen niillä meidän omistajilla säilyi näköyhteys. Ne kyllä huusi et takaisin ja ei mennä - ja mitä kaikkea, mut pakkohan mun oli... Laukkasin niin paljon kuin jaloistani pääsin & Lenny yritti pysyä perässä- kaatuikin välillä ja haukkui mulle tyyliin et Heiiii,,,älä jätä....
mut jätinhän mä, KUN OLI SE IHANA VAINU NENÄSSÄ!
Tunti meitä etsittiin pitkin poikin, äippä ajoi autolla varmaan 10 km ympäriinsä sen metsän laitoja eikä jälkeäkään meistä. Sit äippä viimein bongas Lennyn laukkaamasta sitä samaa sähkölinjaa takaisin päin- ei se ihan hölmö olekaan kun osaa tulla omia jälkiään.
Meidän perheen iskä ja Mea löysi mut, kun ne samoili metsässä- tai oikeesti mä löysin ne!
Isäntä suorastaan järkyttyi (mitä se ei yleensä ikinä tee) kun hyppäsin suonsilmäkkeeseen jäähylle.(Oli siis NIIIIN KUUMA!!!
)
Se oli ollut ihan varma,et sinne meni tuo leo, mut kun aloin vajota niin levitin jalat kuin sammakko ja tulin sieltä ihan ongelmitta pois. Sit kun päästiin mökille, niin me kumpikin juotiin puoli järveä tyhjäks ja maattiin kuin raadot pihassa. Tosi "rentouttavaa" varmaan meidän isäntäväelle tää elämä meidän kanssa!
Minä pomppasin heti uimaan!
Lenny kieli pitkällään veti happea...
Tuuli- aaah!
Tunti meitä etsittiin pitkin poikin, äippä ajoi autolla varmaan 10 km ympäriinsä sen metsän laitoja eikä jälkeäkään meistä. Sit äippä viimein bongas Lennyn laukkaamasta sitä samaa sähkölinjaa takaisin päin- ei se ihan hölmö olekaan kun osaa tulla omia jälkiään.
Meidän perheen iskä ja Mea löysi mut, kun ne samoili metsässä- tai oikeesti mä löysin ne!
Isäntä suorastaan järkyttyi (mitä se ei yleensä ikinä tee) kun hyppäsin suonsilmäkkeeseen jäähylle.(Oli siis NIIIIN KUUMA!!!
)Se oli ollut ihan varma,et sinne meni tuo leo, mut kun aloin vajota niin levitin jalat kuin sammakko ja tulin sieltä ihan ongelmitta pois. Sit kun päästiin mökille, niin me kumpikin juotiin puoli järveä tyhjäks ja maattiin kuin raadot pihassa. Tosi "rentouttavaa" varmaan meidän isäntäväelle tää elämä meidän kanssa!
Tässä pieni kuvasarja meistä reissun jälkeen:
Minä pomppasin heti uimaan!
Lenny kieli pitkällään veti happea...
Kyllä se järvi houkutteli Lennynkin jäähylle...
Tuuli- aaah!
Mut ei auta: MÄ OLEN SIIS NIIIIN POIKKI!
Joo-sama vika:
Joo-sama vika:
Mutta minä nautin niin noista metsäretkistäni- kaikesta huolimatta!
Kommentit